Herätyskellon soidessa Mark kurkoitteli naisen yli painamaan torkkukytkimen päälle. Palattuaan lusikka-asentoon ja suljettuaan silmänsä miehen nenään nousi sama toffeen tuoksu, jota oli edellisenä päivänä ihmetellyt. Nyt se vain tuli nenän alla olevasta pehkosta. Muistettuaan, ettei sylissä ollutkaan Krista, hän yritti varovasti kääntyä selälleen, ettei aamuseisokki toisi Emmille epämukavaa oloa. Nainen kuitenkin oli napannut kädestä kiinni sen palattua herätyskellon luota, eikä siirtyminen olisi luultavasti onnistunut tätä herättämättä. Niinpä mies luovutti ja jäi pohtimaan viikonlopun tapahtumia. Ei hänellä muutenkaan ollut tänä aamuna mihinkään kiire, sillä hän oli ottanut Kristan matkan ajaksi lomaa voidakseen hoitaa Laria. Muutamaa asiakastapaamista mies tosin ei ollut pystynyt siirtämään, mutta niidenkin suhteen Kati sekä Katin tytär, Milla, olivat luvanneet tehdä parhaansa auttaakseen lapsen hoidossa.

Kurkkua kuristi, kun hän muisti edellisenä iltana allekirjoittamansa paperit. Kai ne pitäisi palauttaa johonkin palaveriin mennessään, vaikka palautusaikaa toki vielä oli. Mitä niitä panttaamaankaan, kun ei se vaikuttaisi mitenkään lopputulokseen. Mies koetti miettiä, että oliko ilmassa ollut varoitussignaaleja jo aiemmin, muttei keksinyt mitään, minkä olisi pitänyt valmistella Kristan jättämiin papereihin. Vaimo oli toki ollut vähän enemmän omissa maailmoissaan kuin yleensä, mutta hyvin usein tämä oli ajatuksissaan työmatkojen alla tai jos töissä oli muuten vain jotakin stressaavaa tai vain rutiineista poikkeavaa. Kristalla oli ollut paljon ylitöitä viime aikoina valmistautuessaan tätä matkaa varten, joten mies oli olettanut naisen mietteliäisyyden johtuvan niistä.

Herätyskello ilmoitteli itsestään uudelleen ja tällä kertaa Mark sammutti sen kokonaan, kun ei uni kerran enää tullut. Nukkuva nainen oli päästänyt hänen kädestään irti ja mies pääsi kääntymään. Hän olikin jo unohtanut, miten lämmin Emmi oli, ei tätä turhaan oltu nimitetty patteriksi. Yhtenäkin talvisena yönä he olivat joutuneet nukkumaan vetoisalla ja kostealla lattialla. Naisella oli tapana nukkuessaan tulla ihan lähelle, toiseen kiinni ja yleensä siinä tuli liian kuuma. Sinä yönä mies ei olisi nukkunut mielummin kenenkään muun kanssa, Emmin lämpö oli pitänyt vilun poissa. Tänä aamuna ei kuitenkaan ollut kylmä, joten mies siirsi varovasti oman puolensa peitosta naisen päälle.

Lari oli herännyt omassa pedissään ja alkoi osoitella ja hihkua "kitta, kitta!" tunnistaessaan Emmin tumman pehkon. Nainen heräsi pojan elämöintiin ja Mark pääsi vihdoin nousemaan, kun sai kätensä Emmin alta. Naista nauratti ja hän koetti opettaa pojalle olevansa Emmi eikä mikään kissa, tuloksetta. Markin vaihdettua poikansa kuiviin hän jätti lapsen hetkeksi naisen hellään huomaan ja yritti poistua suihkuun, mutta puhelin keskeytti hänen aikeensa. Tärkeä asiakas joutui perumaan iltapäivän tapaamisen ja tiedusteli, olisiko mitenkään mahdollista tavata jo tunnin kuluttua. Se kävisi muuten, mutta Katilla oli aamuvuoro ja Milla oli koulussa vielä. Hänen oli todettava, ettei lapsenvahtia taitaisi järjestyä ja oli valitellen kieltäydyttävä. Asiakkaalle sopivan ajan löytäminen oli ollut jo aiemmin kovin haastavaa ja nyt tämä tuumasi, että ehkä olisi parempi unohtaa koko juttu.

Emmi oli ollut kuuloetäisyydellä ja tuli keskeyttämään miehen puhelun luvaten hoitaa lasta. Mark ei voinut muuta kuin tarttua tarjoukseen, sillä hän ei missään nimessä tahtonut menettää tätä asiakasta. Tuntui vähän oudolta jättää poika naisen hoiviin, mutta jos mies muisti oikein, niin lukioaikanaan Emmi oli hankkinut taskurahansa lapsenvahtina, joten kai tämä osaisi edelleen. Lupasipa nainen vielä kokatakin, minkä tulosta mies hiukan epäili, sillä nainen oli ollut kasvissyöjä, eikä aiemmin ollut suostunut edes käsittelemään lihaa - ellei se ollut kissoja varten. Mark taas oli Tony Halmeen kanssa samaa mieltä siitä, että tosimies ei sanojaan tai salaattia syö, vaikka muuten täysin eri linjoilla kyseisen henkilön kanssa olikin. Lari taas ei suostunut syömään muuta kuin pilttejä, mutta mies ei kehdannut kieltääkään Emmiä.

Mies sulki ulko-oven perässään, eikä voinut muuta kuin toivoa, että kaikki menisi hyvin - tai etteivät Kati tai Milla tulisi hänen poissaollessaan käymään ja tarkistamaan, miten hänellä ja Larilla sujui.